Nyt alkaa kolmas viikko niukennetulla ruokavaliolla, oon puolittanu kaiken mitä ennen tapasin syödä, vihdoinkin oon sen tajunnu. Ärsyttää, jos oisin jo kesälomalla tajunnu vähentää syömisiäni, voisin olla nyt ainaki 5 kiloo kevyempi!
Mutta yritän silti pysyä positiivisena, eihän tässä tavallaan mitään kiirettä oo, kun en oo asettanu itelleni mitään päivänmäärää milloon pitäis olla tavoitepainossa.
Tietysti haluan laihtua mahdollisimman nopeesti, ja jos kevennyn tähän tahtiin näillä syömisillä ja liikkumisilla, ei mul oo mitään hätää... En vaan jaksais odottaa!
Oonko liian innokas jos asetan ens viikonlopulle tavotepainoks 56,jotain? En tiedä, mutta siihen mä aion tähdätä!
Lisämotivaatiota tuo iskän ja mun viime viikonloppuna lyömä veto siitä, kumpi jaksaa kuukauden kuluttua juosta pidempään. Voittaja saa toiselta 100 euroa.
Mun isä on pullea lähes viiskymppinen ukko, joten mun pitäis olla lähes varma voitostani, mut en vaan millään pysty, oon ihan kauhuissani! Iskä on aika kilpailuhenkinen ja se voi yllättää, sillon kuitenki kuukausi aikaa treenata ittensä kuntoon.
Häviö tuntuis niin pahalta etten pysty edes kuvailemaan, eikä mulla oo varaa hävitä. Oikeesti, tartten rahani itte!
Mutta tosiaan, tään vedonlyönnin siivellä voi käydä extralenkeillä ilman että äiti alkaa epäilemään mitään, täytyyhän mun kasvattaa kuntoa! (;
Seuraavaan päivitykseen vartalokuvat ja enemmän infoa mun tavoitteista!
Vähän jees toi veto isäs kanssa :D Kannustan sua, tsemppiä!
VastaaPoistaKiitos paljon! :)
Poistaoon jo vähä treenaillu tuota varten, mut tuntuu niinku kunto ei nousis yhtään! :(